venajankarjala2011 artimg

Klovnit Venäjän Karjalassa 2011

Elokuisena sunnuntaina kaksi klovnia, sirkustaiteilija, muusikko sekä reipas taustajoukko suuntasivat Petroskoihin tilataksilla ja yhdellä henkilöautolla. Matka sujui mutkattomasti ja ryhmä oli selvästi innostunut monille suomalaisille tutuista historiallisista maisemista. Matka kesti koko päivän ja ryhmä pääsi hyvään yhteistunnelmaan taksin takapenkillä. Esiintyjät olivat valmistaneet kahden edellisen viikon aikana esityksen, joka esitettiin ennen lähtöä lapsille romanien päiväkeskuksessa Helsingissä. Lapset nauttivat esityksestä, mikä oli hyvä alku Karjalan kierrokselle.

Kun alkuun päästiin niin....

Matkan ennakkovalmistelut olivat olleet haastavat, koska yhteyksiä petroskoilaisiin lastenkoteihin oli ollut vaikea saada. Osa lastenkotien lapsista oli edelleen kesäleireillä, joten ryhmällä oli mahdollisuus esiintyä vain yhdessä lastenkodissa, johon kutsuttiin kahden lastenkodin lapset. Yksi ryhmän jäsenistä totesi tilanteesta: "Ei ole keskeistä montako lasta tavoitamme. Tärkeintä on kohdata juuri ne lapset jotka ovat lastenkodissa." Kaikissa järjestelyissä ryhmällä oli apuna petroskoilainen Santtu Karhu ja hänen perheensä, jotka toimivat tulkkeina ja auttoivat monissa käytännön asioissa.

Ensimmäinen varsinainen esityspäivä oli tiistai, jolloin ryhmä esiintyi kaupungin keskustassa Petroskoin Kansallisen teatterin edessä. Kulkue kaupungin halki esityspaikalle vangitsi petroskoilaisten huomion. Katuteatterikokemus oli hyvää esiintymisharjoitusta. Paikallistelevisio oli paikalla ja teki jutun ryhmän vierailusta Karjalassa. Muukin media oli kiinnostunut Klovnit ilman rajoja -toiminnasta ja esimerkiksi Karjala-lehti kirjoitti vierailusta artikkelin.

Lastenkoti numero 2

Petroskoissa sijaitsee neljä lastenkotia, jotka on nimetty numeroin 1-4. Keskiviikkoaamuna ryhmä suuntasi Petroskoin lastenkoti numero 2:een, joka sijaitsee kaupungin lähiössä, keskellä korkeita kerrostaloja yleisen leikkikentän vieressä. Koska lastenkodin lapset jakavat leikkikentän lähialueen lasten kanssa, he saavat runsaasti kodin ulkopuolisia sosiaalisia kontakteja jo pihapiirissä.

Vastaanotto lastenkodissa oli lämmin. Pihalla oli erityislapsia, joilla jokaisella oli jonkinasteinen kehityshäiriö. Yksi ryhmän jäsenistä muistelee: "Siinä hetkessä kohdatessani nämä lapset kaiken alkuhässäkän jälkeen sain taas muistutuksen siitä, miksi olimme tulleet Petroskoihin ja miksi teemme tätä työtä." Esitys pidettiin aurinkoisella leikkikentällä taustana värikäs leikkivarjo. Yleisöön kokoontui sekä lastenkodin että muita pihapiirin lapsia. Esityksen jälkeen lapset olivat heti valmiita leikkimään ja opettelemaan esityksessä tehtyjä asioita kuten jonglöörausta ja eri instrumenttien soittoa.

Seuraavana päivänä ryhmä palasi lastenkotiin pitämään työpajoja. Ryhmän iloiseksi yllätykseksi eri-ikäisiä lapsia olikin paikalla paljon esityspäivää enemmän. Työpajoissa improvisoitiin sovittuja leikkejä ja harjoituksia tilanteeseen sopiviksi; lapset harjoittelivat akrobatiaa, diabolotemppuja ja jonglöörausta sekä tekivät teatteri- ja ääniharjoitteita leikin lomassa. Osa vanhemmista lapsista aloitti työpajailun pihalla ja pienemmät aloittivat sisätiloissa. Loppupäivästä kaikki lapset kutsuttiin ulos leikkimään yhdessä. Liikuttava hetki oli, kun pienten lasten ryhmä ryntäsi ulos. Yksi ryhmämme jäsen kuvasi hetkeä näin: "Pienet tatit kirmasivat kiljuen luoksemme." Lapset kaipasivat loputtomasti läheisyyttä ja leikittämistä. He olivat myös silmin nähden motivoituneita oppimaan uusia taitoja.

Ryhmän jäsen kuvaa lähtöä lastenkodista: "Lähdön hetki oli vaikea, se on aina vaikeinta tässä hommassa. Tulee tyhjä olo, mutta tästä huolimatta tiedän, että lapset kokivat läheisyyttä, iloa ja välittämistä ja me aikuiset saimme muistutuksen siitä, miksi teemme tätä työtä." Työn vaikutusten arvioiminen ja palautteen saaminen on aina haastavaa, varsinkin kun vierailut ovat lyhytkestoisia ja yhteistä kieltä ei välttämättä ole. Toiminnan pitkäjänteisyys ja samoihin kohteisiin palaaminen tulevaisuudessa antavat toivottavasti mahdollisuuden työn konkreettisten vaikutusten näkemiseen ja arvioimiseen.

Pistäytymisiä Karjalan kylissä

Seuraavina päivinä ryhmä esiintyi päiväkodissa Petroskoissa ja Sortavalassa. Esitykset menivät hyvin ja nauru raikui. Paluumatkalla Suomeen pysähdyimme esiintymään myös karjalalaisissa kylissä. Matka oli hupaisa; klovnimeikkien laittaminen pomppivassa autossa, tavaroiden tippuminen autosta kesken matkaa, diapolon jääminen roikkumaan sähköjohtoon, esiintyminen yhdelle lapselle ja hänen äidilleen autioituvassa kylässä...

Matkan jälkeiset tunnelmat ovat moninaiset. Oli hienoa kohdata useita lapsiryhmiä, mutta lastenkodissa vierailu tuntui esiintyjistä matkan tärkeimmältä annilta. Ryhmä sai lastenkodin johtajalta kannustavaa palautetta: "Esityksenne oli kiva, mutta se että palasitte pitämään työpajat seuraavana päivänä ja kohtasitte jokaisen lapsen emotionaalisella tasolla, oli ainutlaatuista." Esiintymiskokemuksen karttuminen ja jokainen kohtaaminen Petroskoin keskustasta aina autioituneeseen Karjalan maaseutuun oli kasvattava, täynnä sydäntä ja lämpöä.

Teksti: Anu Salonen

Klovnit ilman rajoja Venäjän Karjalassa 21.-27.8.2011

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen keskustoimikunta, Suomen kulttuurirahasto, Helsingin kulttuurikeskus

Työryhmä

Anu Salonen klovni /pariakrobatia /työpajaohjaaja
Roosa Hannikainen klovni /työpajaohjaaja
Sami Eräjää akrobatia /jonglööraus /diabolo /klovni /työpajaohjaaja
Eero Savela muusikko /klovni /työpajaohjaaja
Helena Inkeri tuottaja /valokuvaus
Heikki Takkinen projektijohtaja
Emmi Vainio videokuvaus /dokumentointi
Heidi Mononen matkajärjestelyt ja -valmistelut

Kiitokset: Cirkus Helsinki harjoitustilat /rekvisiitta